Sinikkka Grasberger, Kaukainen metsä, Kaija-Leena Hänninen, Syksyn linnunlaulupuu, Anniina Iivonen, Läpi soien läpi maien läpi korpien kovien, Leo Kosonen, Metsän syli, Pentti Kukkola, Syyskaste, Maire Ruotsalainen, Keloja ja kynttiläkuusia, Ilona Silenti, Kontio ja keko, Rauni Sipilä, Status quo

Tampereella Galleria Emilissä kesäkuussa 2016 ollut Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen vuosinäyttely on nyt siirretty AKVART-galleriaan. Esillä on kahdessa erässä yhteensä 75 maalausta ja kaksi kolmiulotteista akvarelliteosta. Maalareita on mukana kaikkiaan 59.

Näyttelyn aiheena on metsä. Akvarellit lähestyvät tätä aihetta monin tavoin. Metsän sisusta kuvaavat akvarellit ovat suurin ryhmä. Monissa maalauksissa tarkastellaan metsää linnun silmin, laajana alueena tai vihreänä seinämänä. Komeat puuyksilöt ja erilaiset yksityiskohdat ovat myös houkuttaneet useita maalareita. Elämä metsässä, salaperäiset metsän eläjät ovat niin ikään kiehtova aihe. Maalausten esitystapa vaihtelee suuresti, viidesosa on puhtaita abstraktioita, valtaosa kuitenkin akvarellille ominaiseen tapaan aihetta abstrahoivia, värejä korostavia ja maalaamisen iloa heijastavia.

Maalaukset heijastavat suomalaisten romanttista historiallista kuvaa metsästä. Talousmetsää, puupeltoja, hakkuuaukeita, metsäojia ja metsätyötä ei kuvata. Maalauksissa ei esiinny ihmisiä, sienestäjiä, marjastajia, metsästäjiä, hiihtäjiä. Maalari liikkuu metsässä yksin. Metsässä on kesä tai syksy. Aurinko paistaa useimmiten. Usvaa, sadetta, hämärää ja metsän pimeyttä kuvataan harvoin. Metsä ei ole pelottava. Metsässä on hyvä olla. Niin myös Metsä-näyttelyssä.

Tervetuloa!

Pentti Kokko

Pentti Kokon maalausten ehtymätön aihe on luonto ja ihmisen rakentama maisema. Akvarellimaalaus on pysynyt hänen rakkaimpana tapana maalata ja kipinä synty vesivärimaalaukseen jo pienenä koulupoikana, kun opettaja kehysti luokan seinälle hänen onnistuneen työnsä.

”Siveltimellä sanoen” on akvarellisiveltimin havaintoja ympäristöstämme. Näyttelyssä on Pentti Kokon töitä pääasiassa viime vuosilta niin realistisia maalauksia kuin abstrakteja akvarelleja. Mukana on sarja maalauksia Helsingistä.

Sirkkaliisa Virtanen

Sirkkaliisa Virtanen: "Akvarellitekniikka merkitsee minulle seikkailua; etsimistä, kokeiluja ja löytämistä. Se on interaktiivinen vuorovaikutusprosessi, jossa minä teen aloitteen, sanon jotakin siveltimellä ja värillä, jään uteliaana odottamaan värin ja veden vastausta. Ja vastauksen saatuani on taas minun vuoroni jatkaa.

Nyt esillä olevassa näyttelyssä vallitsevat teemat ovat mielikuvia ja erilaisia tunnetiloja, mutta on siellä mukana sarja vahvoja kukkamaalauksiakin."

Anja Oasmaa: Ruokamatka

Taru Tomperi: Himmeän suon reunalla

Taru Tomperi: Pudotus

Taru Tomperi: Turkis

Taru Tomperi: Märän värin arvaamaton leviäminen märällä paperilla ei lakkaa ihastuttamasta minua. Kerroksittain maalattujen väripintojen kuultavuus, peittävän ja kuultavan värin kontrasti antavat maalaukselle syvyyttä. Vesiohenteisen värin luistavuus ja nopea kuivuminen pakottavat nopeisiin ratkaisuihin. Se sopii minulle. Maalaan kokemuksiani, elämyksiäni, tunnetilojani ja mielikuviani. Kuvaamistapa liikkuu usein esittävän ja abstraktin rajamailla. Luonnon näkymät saattavat muuttua lähes tunnistamattomaan muotoon. Opiskeltuani ja opetettuani taidetta kymmeniä vuosia olen tullut maalaamisessani,vaiheeseen, jossa itse luon omat sääntöni. Kun maalaan, kuuntelen vain itseäni.

Kaikki akvarelliteokset tähän näyttelyyn olen maalannut kesämökillä, Sarvisalossa, luonnon ääressä. Kesä siellä on erityisen hienoa aikaa. Valoa riittää, maisema pelkistyy ja luonnonkauneutta on joka suunnassa. Usein tuulee. Mökki on merenrannalla ja joskus tuulee niin, että meri ja taivas, kaikki tuntuu liikkuvan, ja vain kalliot pitävät maisemaa paikallaan. Lokit huutavat ja lentelevät aalloissa, kaloja etsiskellen. Lämpimät, tyynet päivät tuntuvat nyt syksyn saapuessa lahjalta.

Akvarellimaalaus tuntuu sopivan hyvin kuvaamaan hauraita, läpikuultavia päiviä, puhaltavaa tuulta, merilintujen huutoja ja vesipisaroiden räiskettä. Maalaan mielelläni ulkona, jolloin roiskeet saavat kastella nurmikkoa. Käytän usein merivettä värien kanssa, jolloin akvarellipaperi kovettuu ja siliää paremmin. Riemuitsen veden ja väripigmenttien leikistä paperilla, sillä milloinkaan ei voi tietää, miltä lopputulos näyttäisi, eikä se ole milloinkaan näyttäytynytkään juuri sellaiselta kuin olin suunnitellut.

Benita Suomi

Heli Ek: Näyttely sai nimensä ”Pysähdy, käänny ja katso” Lassi Nummen runosta ”Käänny. Älä katso”, jossa pyydetään palaamaan takaisin, kääntymään ja katsomaan, sillä nähty hetki on ainutkertainen, eikä se enää palaa. Akvarellini ovat välähdyksiä, näkymiä ja intuitiota. Toivon, että näyttelyssä kävijä pysähtyy, kääntyy ja katsoo, ja löytää maalauksista ajatuksia ja tunnetiloja.

Eeva Korjula: Visteria

Vedellä…
… on käsittämätön voima muokata maa- ja kallioperää, maaston muotoja, maisemaa
… on tapana olla kaiken aikaa liikkeessä
… on ratkaiseva merkitys kaikelle elämälle maapallolla

Sinikka Pietilä: Meduusat

Vedellä...
… kastellaan kukkaset, niin puutarhassa kuin luonnossakin
… on monta olomuotoa ja niitä kaikkia voi kuvata maalauksissa
… paperille merkintöjä siveltimellä, sienellä, piirtimellä, terällä, kolikolla, luottokortilla, maskinesteellä, paperilla, kaulimella, tuorekelmulla; akvarellistilla konsteja riittää

Sirkku Tuominen: Lokki Joonatan (osa)

Vedellä...
… akvarellisti ohjaa värin asettumista paperille
… lonkkaa lomalla voi akvarellistikin, mitä nyt maalaamiselta joutaa

Taina Nystén: Rosmariini (osa)

Esillä olevat teokset kuvaavat vettä, veden muovaamaa ja ylläpitämää luontoa sekä esineitä, joiden valmistamisessa vesi on ollut tarpeen. Teokset on luotu vetelemällä paperille paitsi väriä siveltimellä niin myös muita merkintöjä erilaisilla, ehkä vähän erikoisemmillakin, välineillä.

Kaikki virtaa – virtaaminen on elämää.

Riitta Lindström:
Työni ovat syntyneet hetken tunnelmista Suomen luonnossa ja Välimeren rannoilla. Maalaan mielelläni ulkona autenttista ympäristöä, jossa voi aistia paikan hengen ja tunnelman. Monet työni ovat kuvallisia muistiinpanoja matkoilta ja retkiltä. Toivon voivani välittää nämä tuntemukset kuvien kautta myös näyttelyn katselijoille.

Sirkka Mokko:
Olen kotoisin pohjoisesta, Rovaniemeltä. Vuodenaikojen voimakkaat vaihtelut puhuttelevat minua erityisesti ja antavat aiheita ja inspiraatioita maalauksiini. Rakastan kesän valoisuutta ja kukkien tuoksua.

Liisa Sivén:
Maalaan mielelläni lapsia, joskus vähän vanhempiakin. Ja kukkia! Erityisesti pidän metsälammen valkoisista lumpeista. Sammakot, varsinkin rosoiset rupisammakkovanhukset ovat kiehtovia. Luonnollisten mallien lisäksi olen tutkinut vanhojen mestareiden maalauksia samoista aiheista ja tehnyt niistä omia mukaelmia.

Henkilöitä, kukkia ja maisemia. Vaaleita värejä ja vahvaa värikirjoa. Tunnelmia värein ja muodoin, läheltä ja kaukaa. Kolmen akvarellistin persoonallisia kuvia meistä, luonnosta ja ympäristöstämme.

Mukavia tuokioita maalaustemme parissa!

Olen aina piirtänyt, varhaislapsuudesta saakka, mutta n. 16 vuotta sitten löysin akvarellivärit ja siitä lähtien olen piirtämisen ohella keskittynyt akvarellimaalaukseen, rakkaana harrastuksena. Inspiraatiolähteeni - on niin kuin aina – Luonto – tutkittavana, ihailtavana ja lähinnä abstraktisessa muodossa toteutettuna, kuin klassista musiikkia mutta kuvataiteen muodossa. Sen valoissa ja varjoissa löydän vahvuuden tunnelman ja tunteiden luomiseen.

Tecknat har jag alltid, ända sen min tidiga barndom, men för ungefär 16 år sedan fann jag akvarellfärgerna och efter det har jag, vid sidan om tecknandet, koncentrerat mig på akvarellmålning som blivit för mig en kär hobby. Min inspirationskälla – är som alltid – Naturen – snarare att utforskas och målas abstrakt, som klassisk musik men i form av bildkonst. I naturens diskreta och vibrerande färger, i dess uppfinnesrikedom och skiftande former, dess ljus och skuggor, finner jag styrka i att uttrycka stämningar och känslor.

Camilla Ramstedt

Kaikille avoimelle 2-päiväiselle akvarellimaalauskurssille osallistuneiden yhteisnäyttely AKVART galleriassa 30.06.-03.07.2016.

Kesä on saapunut ja sen myötä kesäinen akvarellistien yhteisnäyttely Summer Lights. Luvassa on paljon valoa, iloa, kesäisiä heleitä värejä ja tietenkin kukka-aiheita - kesän koko täyteys ja kirjo. Mukaan mahtuu myös paljon muutakin kesäistä, ehkä yllättävääkin – kaikkea mitä vain veden värin tanssi paperilla voi saada aikaan.

Taiteilijoita on kuusitoista: Marjatta Kantola, Marita Karlsson, Maisa Kela, Kristiina Kostia, Kaija Mauno, Silja Miller, Sirkka Mokko, Ulf Nyman, Tuula Palmunen Saari, Marja-Liisa Pulli, Kimmo Pulli, Ritva Rautakoski, Pekka Ryynänen, Pirkko Siivonen-Takku, Anneli Tallqvist ja Seija Veijonen. Se tarkoittaa kuuttatoista erilaista käsialaa, kokemusmaailmaa, näkemystä. Luvassa on kuusitoista näkökulmaa kesään.

Yhteistä teoksille on kesäinen valo, summer light.

Avajaiset 23.5.2016 klo 17-19.

Tervetuloa!

Esillä olevat teokset kuvaavat elämän tärkeitä asioita, luontoa ilmiöineen, tunteita ja kuvitelmia; ne ovat muistoja paikoista ja mielentiloista joissa on oltu ja joita on koettu. Osa teoksista on ympäristönsuojelun puolesta kantaaottavia. Muotokuvamaalaukset taas kuvaavat naisena olemisen ihanuutta ja vaikeutta.

Marja-Liisa Pulli

Gruppo Etnaan kuuluu 16 taiteilijaa, jotka ovat yhdessä ja erikseen maalanneet yli kymmenen vuotta. He ovat Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen jäseniä ja osallistuneet moniin yhteisnäyttelyihin ja useilla on ollut myös yksityisnäyttelyitä. Ryhmä valitsi akvarellimaalauskurssin kohteeksi Sisilian Taorminan.

Heidi Pihlatie

Rakennettu kaupunkimiljöö vanhoine rakennuksineen ja koristeellisten yksityiskohtien runsaus synnytti valintaongelmia, mitä tästä kaikesta kauneudesta tallettaisi siveltimellään. Myös arjen estetiikka/ruman estetiikka näyttäytyi inspiroivasti Taorminan rapistuneissa taloissa. Aiheen valinnassa helpotti jonkin verran kullekin päivälle valittu teema.

Kimmo Pulli

Akvarelli on verrattoman taipuisa taidemedia etelän valon vangitsemiseen paperille, vesivärin kuulakkuus ja eloisa värikerronta vastaa erinomaisesti ulkoilmamaalauksen haasteisiin. Kaikki näyttelyn työt on maalattu paikan päällä ulkona auringossa, tuulessa ja joskus vähän sateessakin.

Marja Sierilä

Avajaiset 9.5.2016 klo 17-19

Tervetuloa!

Akvarellinäyttelyn töitä yhdistävät kehon subjektiivisen kokemisen teemat. Koristautuminen, muokkaaminen, peittäminen ja näyttäminen, fyysisyydestä nauttiminen sekä häpeä ovat aihealueita töiden taustalla.
Maalausten lähtökohtana on ihmisen julkisivu suhteessa sisimpään, keho identiteetin ilmaisun välineenä, sen rajoitteena ja mahdollistajana.

Teokset muodostavat pieniä sarjoja, jotka eroavat toisistaan tyyliltään ja tekniikoiltaan. Suurin merkitys on värillä, joka osassa maalauksia joutuu piirrosviivan rajaamaksi, muodolle alisteiseksi ja toisinaan saa vapaamman roolin. Vaihtelevien tekniikoiden avulla Aholainen kuvaa kehon ja mielen vapauteen sekä rajoitteisiin liittyviä teemoja.

Tervetuloa!

Avajaiset ma 25. 04. 2016
klo 17–20

Tervetuloa!

Toivo Tupin

"Sommitelmani ovat vaihtuvia näkymiä, jota olen pelkistänyt. Työt olen maalannut maisemassa tai ne perustuvat paikalla tehtyihin luonnoksiin. Keskeistä on lukemattomista kohteista peilautuva valo. Peilauksia voi tunnistaa, mutta vain osan niistä voi poimia maalaukseen, koska akvarellin värit käyttäytyvät omapäisesti.

Veden ja värien liikkeiden ohjailulla voi kuitenkin tuottaa maalauksia, joiden luomat illuusiot ovat kiinnostava ja nostavat mieliin ajatuksia.”

Avajaiset ma 11.4. -16 klo 17–19

Tervetuloa!

Matti Vainikainen: Segovia, 1956

Matti Vainikainen tunnetaan öljymaalarina. Nyt Akvartin näyttely nostaa hänet kunniaan suurena akvarellistina. Työhuoneen uumenista löytyi valtava määrä tyylillisesti mitä erilaisimpia akvarelleja, jotka eivät ole olleet näyttelyissä, muutamaa kubistista asetelmaa lukuun ottamatta. Niinpä oikeutettu nimi näyttelylle on ”Ennennäkemättömiä akvarelleja”.

Matti Vainikainen: Nimeämätön, 1992

Matti Vainikainen teki tärkeää taidekasvatustyötä 17 vuotta Helsingin kaupungin Työväenopistossa. Lukemattomat työväenopisto-opiskelijat kiittävät vieläkin Vainikaiselta saamaansa opetusta. Siinä sivussa hän kirjoitti akvarelliopetuksen käsikirjat, ensimmäiset suomalaiset. Matti Vainikainen halusi tukea ja kehittää akvarellia ja sen tuntemusta liittymällä Suomen akvarellitaiteenyhdistykseen heti sen perustamisen jälkeen.

Matti Vainikainen: Stockholm, 1996

Tämä näyttely kertoo mielenkiintoisen tarinan nuoren taiteilijan kasvamisesta ja kehittymisestä ilmaisun mestariksi 50 vuodessa. Vanhimmat teokset ovat opiskeluvuosilta Pariisista vuodelta 1955 ja viimeiset vuodelta 2006. Nuoren taideopiskelijan teokset ovat vakavia ja teknisesti huolellisia, mutta mitä pitemmälle aika rientää sitä vapaammin sivellin laulaa.

Matti Vainikainen: Nimeämätön, 2005

Taiteilija ei enää itse ole näkemässä tätä näyttelyään. Hänen kuolemastaan on nyt 5 v. Tällä näyttelyllä haluamme kunnioittaa Matti Vainikaisen elämäntyötä taiteilijana, taidekasvattajana, mutta ennen kaikkea luovana akvarellimestarina, joka näyttää meille, miten taipuisa väline akvarelli on taiteilijan pyrkimyksille.

Avajaiset tiistaina 29.3.2016
klo 17-20

Tervetuloa!

Anja Lamminen: Pionit

Akvarellisti katselee ympäristöään herkkyydellä. Värit, muodot, rytmi ja tunnelmat hellivät akvarellistin aisteja. Syntyy halu vangita havaintoja ja ilmaista niitä.
aQARTetti on neljän porilaisen

Kristiina Siirto-Honkanen: Iloinen yllätys

taiteilijan ryhmä; Oili Elo, Anja Lamminen, Ulla Lampinen ja Kristiina Siirto-Honkanen. Ryhmä on maalannut yhdessä vuodesta 2011. Kaikille yhteistä on rakkaus akvarelliin, sen monipuolisuuteen, värien

Oili Elo: Alussa

läpikuultavuuteen ja lumovoimaan.
Ryhmä on järjestänyt erilaisia maalaustapahtumia yleisölle Porissa, useimmiten näyttelyn yhteydessä. Näyttelyihin on tehty teeman mukainen korttisarja.

Ulla Lampinen: Tulppaanit

aQARTetti-ryhmä järjesti avoimen akvarellimaalaustapahtuman ensimmäisen kerran Porissa Kuvataiteen päivänä 10. 07. 2015 yhteistyössä Porin Taidemuseon kanssa. Yhteistyö jatkuu Kuvataiteen päivänä 10. 07. 2016.

"Tästä alkaa kesä! Tunnen sen joka solussani, tämän alkukevään pistävän valon ja meren suolaisen tuoksun tunkeutuessa koko olemukseeni.
Fyysinen kehoni on maata, jossa virtaa vesi erilaisina nesteinä.

Mirja Gustafsson

Minä hengitän ilmaa keuhkoillani. Tuli minussa muodostaa lämpöä ja polttaa ravinnon energiaksi.
Joka kevät ensimmäisellä matkalla läpi kylmää hohkaavan

ulkosaariston kesäkotiini vuodatan ilon kyyneleitä tuntiessani itsessäni olevien elementtien yhdistyvän luonnossa oleviin samoihin elementteihin maahan. veteen, ilmaan ja tuleen.

Me olemme EROTTAMATTOMAT"
Avajaiset maanantaina
29. 02. 2016 klo 18-20

Tervetuloa!

Tuula Revell &
Katriina Jauhola-Seitsalo

Avajaiset tiistaina
16. 02. 2016 klo 17-19

Tervetuloa!

Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen taideleiri Enontekiöllä

Enontekiö on jälleen saanut kunnian vastaanottaa Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen akvarellimaalareita ympäri Suomea ikuistamaan kaunista ruskaamme tällä kertaa Hetan kylään. Asemapaikka valittiin upeiden tunturimaisemien, keskeisen sijainnin ja monipuolisten palveluiden

ansiosta. Lähistöllä ovat myös kauniit Näkkälän- ja Leppäjärven kylät sekä Palojärven kylän erikoislaatuinen ja eksoottinen luonto – muita kylämaisemia unohtamatta. Leiriläiset ovat tutustuneet.
Paikkakuntalaiset ovat nähneet lähikylissä ja maastossa

maalareita työssään. Maisemat ja tunnelmat vaihtuvat luonnossa hetki hetkeltä, ja upeita maalauksia syntyi todella paljon. Teosten aiheet vaihtelevat perinteisistä maisemista abstrakteihin tulkintoihin. Valitut teokset olivat esillä syys-lokakuussa Tunturi-Lapin Luonto- ja kulttuurikeskus Skierrissä ja Hotelli Hetassa.
Näyttelyä on vahvistettu muutamalla uudella työllä. Oltiin Tosi-Lapissa, keskellä hiljaisuutta,

seurattiin kuukkelin veikeitä puuhia leirinuotiolla, maalattiin Yrjö Kokon lintutornilla laajoja soita ja kerättiin vaikutteita ja iloittiin rauhasta. Enontekiöllä tallennetut Impulssit ovat virranneet paperille näihin päiviin asti. Alitajunnassa kypsyneet maalaukset oli pakko hyväksyä mukaan, vahvistamaan kokemusten väkevyyttä.
Avajaiset 01. 02. 2016 klo 17

Tervetuloa!

Aulikki Nukala, Sörnäisten suuntaan

Aulikki Nukala &
Irina Rebnitskaya

Aulikki Nukala: Taidenäyttelyn akvarellit ovat matkamuistoja ja muistikuvia Pohjanmaalta, Lapista ja Helsingistä tai maailmalta, Tunisian rannikolta Claude Monet’n ja New Yorkin puutarhoihin. Matkoilla on innostavaa tuottaa maalausmuistikuvia, saada paikka siten haltuunsa, kuin

Aulikki Nukala, Telakkakatua pitkin

ikuisesti omaksi. Maisema- ja luontomaalauksista tulee erilaisia elettyjä matkakumppaneita, aikamatkaa ja olemassaoloa – totta.
Impressionistien idea, pysähtyä hetkeen ja ilmaista sen tunnelmaa, sopii hyvin akvarellimaalaukseenkin, jossa nopea työskentely paikan päällä on metodina.

Irina Rebnitskaya, In the city

Irina Rebnitskaya: Olen koonnut näyttelyyn viimeisen kahden vuoden ajalta akvarelleja erilaisilta matkoilta: käyntejä sukulaisten luona Pietarissa ja Kokkolassa, kotona Espoossa sekä matkoilla Lapissa ja Norjassa. Jokainen ihminen on elämässä matkalla. Elämä on matka lapsuudesta keski-ikään ja vanhuuteen, aamusta iltaan. Kotoa töihin, töistä kotiin – kävellen, pyöräillen, veneillen, autolla ja junalla.

Irina Rebnitskaya, Mirror

Osan näyttelyn maalauksista tein ulkoilmassa. Tänä vuonna matkustin Norjassa ja maalasin 30 akvarellia upeissa maisemissa. Sää ei aina ollut helppo. Välillä meitä koetteli niin sade, tuuli kuin sumukin. Pilvet liikkuivat ja valo muuttui nopeasti. Uskon, että akvarelleistä löytyy jokaiselle omia tunteita maalausten kuvaamista hetkistä.

Avajaiset 18. 01. 2016 klo 17-19

Tervetuloa!

Marita Karlsson, Matti Nordling, Klaus Salomaa

Kahden spektrin näyttelyssä on tarkoitus valaista spektrin syntysaloja (näyttelyn nimikin viittaa) siitä, kuinka atmosfääriset värit – kuten sateenkaaressa ja taivaassa – syntyvät valon ja varjon välisistä polariteeteista.

Kaikki alkoi jo vuonna 1993, jolloin ryhmä terapeutteja, psykologeja ja taideterapeutteja kokoontui erääseen kahvilaan keskustelemaan taiteen mahdollisuuksista ihmisen kokonaishoidoissa. Yhteinen tekijä oli kiinnostus ja usko värien mahdollisuuksiin laajemminkin kuin esteettisenä vaikuttajana. Pian seurasi yhteinen näyttely ja vuoden kurssi Helsingissä yli 20 osanottajalle.
Kolme näistä, Marita Karlsson, Matti Nordling ja Klaus Salomaa muodostivat aikaa myöten

Marita Karlssonin maalauksia

pikkuryhmän, jota alkoivat kutsua Viridiana nimellä. He jatkoivat yhdessä maalaamista ja väritutkimuksia ja tulos nähtiin syyskuussa Raaseporin Perspektiivi-galleriassa ja nyt sitten AKVARTissa, Helsingissä. Näyttelystä on tarkoitus muodostaa kiinteä kokonaisuus, mutta antaa henkilökohtaisten vaikutelmien pyrkiä esille luomaan jännitteitä.
Ryhmän inspiraatiolähteenä on hollantilaisen Liane Collot d’Herboisin tapa tutkia ja lähestyä valon ja varjon ilmiöitä. Kun maalauksiin halutaan säteilevää kosmista energiaa ja muotoja, on lähdettävä tekniikasta, jolla voi lähestyä valoa lempeästi mutta luoda myös energisiä valon ja varjon

Klaus Salomaan piirroksia

jännitteitä. Tätä tekniikkaa kutsutaan monilla nimillä, esim. kuulto- tai kerrosmaalaus, lasuurimaalaus, veil painting, mikä tarkoittaa, että maalataan ohuita kuivia kerroksia päällekkäin ehkä 50:kin. Hiilellä voidaan lähestyä samaa kerroksisuutta harmaan eri skaaloilla. Näillä tutkimuksilla haetaan atmosfääristä tilaa, mihin on lisäksi kytkeytynyt filosofinen dimensio: Goethen fenomenologinen tie katsella värejä kokemisen ja tunteen läpi. Kuultomaalauksessa ei ole öljymaalauksen mahdollisuuksia maalata valo takaisin jos kerran sen kadotti. Veil painting vaatii taiteilijan hereillä olevan tietoisuuden.

Matti Nordlingin maalauksia

Marita Karlssonin työt ovat näyttelyn värikkäimpiä ja räjähtäviä. Huolimatta läpilyövästä pehmeydestä, jolle tekniikka antaa mahdollisuuden tulla esiin. Matti Nordlingin töissä on samaa pehmeyttä, mutta enemmän figuratiivisia yksityiskohtia esim. kyyhkynen tai kukka, joiden päälle laskeutuu aavistuksia laajasta valon väriskaalasta. Ehkä jännittävintä on tässä samassa yhteydessä Klaus Salomaan mustavalkoiset hiilityöt, joissa valon voima moninkertaistuu ilman värin antamia vinkkejä kylmään tai lämpimään. Kerrosmaalauksen tapainen pehmeä siirtyminen valosta varjoon tarjoaa valon ja varjon polariteeteille jännittää variaatiota.

Avajaiset ma 04. 01. 2016
klo 17–19

Tervetuloa!